Eikö Porin alijäämäistä taloutta voisi vain yksinkertaisesti leikata kuntoon? Tätä toisinaan torilla ja lehtien palstoillakin kysytään. Talouden tasapainottaminen kokonaan tai pääosin menoleikkauksin saattaisi olla järkevä ratkaisu, jos palvelumme olisivat muihin kuntiin verrattuna kalliita tai tehottomia. Sitä ne eivät kuitenkaan suinkaan ole. Taloutemme ja toimintamme on sen verran hyvin läpivalaistu, että tiedän kuntalaisten kannalta kivuttomien leikkauskohteiden löytämisen olevan äärimmäisen vaativaa. Kevään kehysvaiheessa erilaisia käyttötalouden sopeuttamistoimia onnistuttiin siitä huolimatta puristamaan kasaan noin viiden miljoonan euron edestä.

Kunta ei ole yritys eikä kotitalous, vaikka näitä vertauksia moni mielellään viljeleekin. Kunnan tehtävä on järjestää palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan ja alueensa elinvoimaa. Ylivoimaisesti suurin osa palveluistamme on lakisääteisiä, ja tuotamme ne jo nyt kustannustehokkaasti. Ei-lakisääteisiin toimintoihin kuuluvat esimerkiksi joukkoliikenne, tärkeää työtä tekeville yhdistyksille annettavat avustukset ja monet liikunta- ja kulttuuripalvelut, joilla lienee kiistaton vaikutus siihen, miten houkuttelevana asuinpaikkana Pori koetaan.

Porin varsinainen ongelma ei siis ole se, että meillä olisi muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna suuret menot, vaan meillä on liian pienet tulot. Erityisesti sote-uudistuksen jälkeiset valtionosuudet kohtelevat meitä karusti. Jos saisimme asukasta kohden valtionosuuksia edes likimain sen verran kuin suuret kaupungit keskimäärin, meillä ei olisi merkittäviä taloushaasteita.

On muistettava, että kuntaa johdetaan aina valtuuston päättämän strategian mukaisesti. Olemme runsaat pari vuotta sitten yksimielisesti sitoutuneet strategiaan, jonka johtotähtenä ovat kestävä kasvu ja asukkaiden sujuva arki. Strategian tavoitteiden pohjalta määritellään vuosittain myös talousarvion toimenpiteet ja mittarit, joissa monin tavoin korostuu palveluiden laatu.

Järkevää tehostamista tarvitaan ehdottomasti jatkossakin, mutta Porin taloutta ei voi tasapainottaa inhimillisesti kestävällä ja strategian kanssa yhteensopivalla tavalla ilman tulopuolen merkittävää vahvistamista. Siksi tänä syksynä tarvitaan sekä avaraa mieltä että tarkkaa harkintaa. Tähtäämmekö aidosti kestävään kasvuun vai tyydymmekö kurjistumisen kierteeseen?

Tuomas Koivisto
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)
Pori